Tutkittua tietoa MOOC-verkkokursseista Osa 2

Toinen tieteellinen näkökulma MOOC-kursseihin liittyen löytyy seuraavasta artikkelista:  Hood, N., Littlejohn, A. & Milligan, C. Context counts: How learners' contexts influence learning in a MOOC. Computers & Education 91 (2015) 83e91.

Esittelen tutkimuksen toteutusta, taustaa ja tuloksia tiivistetysti.

Tutkimuskysymyksinä olivat: Mitä itseohjautuvia oppimisstrategioita oppijat käyttävät MOOC-kurssilla? Ja: Miten oppijan senhetkinen rooli vaikuttaa heidän kykyynsä säädellä oppimistaan MOOC-kurssilla? Kurssi oli Courseran tarjoama Introduction to Data Science Washingtonin yliopistosta ja sillä oli noin 50 000 osallistujaa 197 eri maasta. Tutkimuksessa vertailtiin eri rooleissa olevien ja eri konteksteista tulevien opiskelijoiden oppimiskäyttäytymistä ja etsittiin eroja näiden väliltä. Tutkimukseen osallistujat olivat joko tilastotieteen ammattilaisia, valmistautumassa korkeakoulu-opintoihin, näitä kumpaakin tai eivät kumpaakaan näistä.

Artikkelissa tuodaan alkuun esille huomio siitä, etteivät MOOC-kurssit ole saaneet perustavanlaatuista vaikutusta aikaan koulutuksessa tai ainakaan niin nopeasti, kuin alun perin ennustettiin. Juhlalliset puheet MOOC-kurssien vallankumouksellisesta ja demokratisoivasta vaikutuksesta ovat korvautuneet lisääntyvällä huolella niiden todellisista vaikutusmahdollisuuksista. Syy tähän on muun muassa se, että tutkimuksen (Margaryan, Bianco, & Littlejohn, 2015) mukaan MOOC-kursseilla käytetään edelleen hyvin samankaltaisia menetelmiä, kuin lähiopetuksessa, lisänä ainoastaan teknologian hyödyntäminen. Kursseilla painotetaan kurssimateriaalin organisointia ja esittelyä, eikä niinkään uusia vuorovaikutuksen ja palautteen antamisen mahdollisuuksia suuressa ryhmässä. Artikkelin mukaan MOOC-ympäristöjen tutkimus onkin tähän asti keskittynyt pitkälti helposti mitattaviin asioihin, kuten opiskelijoiden edistymiseen, läsnäoloon ja arvosanoihin, ja näin ollen tutkimusta tulisi suuriin massoihin keskittymisen sijasta tehdä myös yksilöiden käyttäytymisen eroista. Mahtuuhan MOOC-kursseille jopa tuhansia erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joilla on kaikilla omanlaisensa pohjatiedot aiheesta. 

MOOC-kursseilla opiskelu vaatii yksilöltä oman oppimisen ohjaamista: päätöksiä siitä, missä ja miten aikoo oppia ja mihin sisältöön paneutua sekä mihin aktiviteetteihin osallistua. Tutkimusten mukaan oppijat, jotka ovat parempia säätelemään oppimistaan, joko muodollisissa tai epämuodollisissa ympäristöissä, hyödyntävät tehokkaampia oppimistapoja myös verkkoympäristössä. Kyky säädellä omaa oppimista muokkautuu sekä persoonallis-psykologisista tekijöistä että ympäristöön liittyvistä tekijöistä. MOOC-oppimisympäristössä opiskeluun vaikuttavat muun muassa kiinnostus tehtävään, tehokkuus, kyky hyödyntää useita eri oppimisstrategioita, itsereflektio sekä tyytyväisyys itseen.

Tutkimus toteutettiin 42 kysymystä sisältävällä survey-tyyppisellä kyselylomakkeella, joka koostui kolmesta eri osa-alueesta: 17 osaa mittasivat ennakkoajatuksia, 19 suoritusta ja 6 osaa mittasivat itsereflektiota. Osa-alueet perustuvat Zimmermanin (2000) itseohjautuvan oppimisen kolmeen vaiheeseen. 788 opiskelijaa, 79 eri maasta vastasi kyselyyn.

Tulokset 

Tulosten perusteella oppijan konteksti ja rooli vaikuttavat merkittävästi hänen itsesäätelyynsä MOOC-ympäristössä. Sekä tilastotieteen ammattilaiset että korkeakouluopintoihin valmistautumassa olevat saivat analyysissa merkittävästi paremmat itsesäätelypisteet kuin kolmannen ryhmän opiskelijat. Näiden opiskelijoiden parempi itsesäätely mahdollistaa heidän oman oppimistoimintansa paremman suunnittelun ja säätelyn. Suurin ero oli ammattilaisten ja kolmannen ryhmän välillä. Kurssin sisältö on voinut vaikuttaa ammattilaisten korkeisiin pisteisiin. Ammattilaiset ja korkeakouluopintoihin valmistautuvat arvioivat myös oman suoriutumisensa merkittävästi paremmaksi, joka tarkoittaa, että he kykenivät yhdistämään paremmin kurssin sisällön omaan tai tulevaan kontekstiinsa. Korkeakouluopintoihin valmistautumassa olevilla oli myös merkittävästi parhaimmat pisteet kurssin sisältöihin sisäisesti motivoitumisessa.

Johtopäätökset       

                    

Oppijan kontekstin, roolin ja oppimisen itsesäätelyn välinen suhde vaikuttaa merkittävästi MOOC-kurssin rakenteeseen ja kurssilla toimimiseen. Yksilön oppimisen säätely ei ole staattista, vaan vaihtelee oppimiskontekstin mukaan. Samaan aikaan kun MOOC-kurssit hyödyntävät perinteisen ja muodollisen korkea-asteen koulutuksen muotoja, ne käyttävät joustavaa oppimista, joka vaatii yksilöltä kykyä valita miten ja milloin he osallistuvat kurssiin. MOOC-kurssilla tapahtuvan oppimisen yhdistäminen todellisen maailman konteksteihin ja oppijoiden omaan elämään saattaa olla suuressa roolissa oppimisen tukemisessa. Jatkossa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten MOOC-kursseilla voitaisiin tukea kaikkien osallistujien oppimista heidän taustoistaan riippumatta.