Tästä onkin ollut jo puhetta, mutta kertaus on... ;)


Käänteinen luokkahuonemalli tarkoittaa siis yksinkertaisesti
sitä, että luokkahuoneessa tapahtuva
oppiminen ja kotitehtävät vaihtavat
paikkaa. Opiskelijat siis perehtyvät opittavaan asiaan ensin kotona ja
oppimista syvennetään tämän jälkeen luokassa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.
Kotona tapahtuva perehtyminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opiskelijat katsovat
verkossa olevan luennon ja keskustelevat siitä muiden opiskelijoiden ja
opettajien kanssa onlinessa. Oppiminen jatkuu ja syvenee sitten seuraavalla lähitapaamiskerralla
luokkahuoneessa.
Tällä käänteisellä luokkahuonemallilla on mielestäni kytkennät sekä konstruktivismiin että sosiaalikulttuuriseen oppimissuuntaan. Konstruktivismissa oppijalla itsellään on aktiivinen rooli oppimisprosessissa. Opiskelija rakentaa omasta ymmärryksestään merkityksiä, joiden päälle jälleen uusi tieto voi rakentua. Oppiminen on näin ollen oman toiminnan tulosta. Käänteisessä luokkahuonemallissa tämä näkyy siinä, että opiskelija perehtyy itsenäisesti opittavaan asiaan kotona. Opiskelija on itse vastuussa asian sisäistämisestä tässä vaiheessa. Sosiaalikulttuurisessa oppimissuunnassa puolestaan oppiminen on sosiaalinen prosessi. Tiedot ja merkitykset rakentuvat yhteisöllisessä neuvottelussa. Käänteisessä luokkahuonemallissa tämä näkyy erityisesti luokkahuoneessa tapahtuvassa tiedon syventämisessä, jossa yhdessä sosiaalisesti opiskellaan ja muodostetaan tietämystä opittavasta aiheesta.
Lähteet:
Bates, T. 2015. Teaching in a Digital Age. http://opentextbc.ca/teachinginadigitalage/chapter/6-4-old-wine-in-new-bottles-classroom-type-online-learning/
Knewton. Knewton Infographics. Flipped Classroom. https://www.knewton.com/infographics/flipped-classroom/
Korhonen, V. 2016. Oppimisteoriat ja pedagoginen ajattelu oppimisympäristöjen taustalla? Luento 19.1.2016. Tampereen yliopisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti